Keskiviikko 26.7. ja torstai 27.7.2017
Käymme reissumme eteläisimmässä kolkassa, Splitissä, josta seuraavana päivänä pohjoista kohti Plitvicen kansallispuistoon tutustuminen.
Edellisenä päivänä Trogirin leirintäalueella olimme saaneet uudet naapurit molemmille puolille, italialaiset ja puolalaiset.
Jo perinteeksi tulleen paistetun kananmuna-aamiaisen jälkeen leirin nippuunlaitto ja matka jatkuu.
Pyynnöstäni pyörähdimme ennen Splittiin ajoa Trogirin lähikylässä, Seget Vranjicassa. Kylätiet oli kapeita, mutta onneksi oli hyvä kuski rattia liikuttamassa.
Möhkö sai paikan palmun alta
Jalkauduimme kylälle kävelemään
Kello oli vasta puolen päivän, mutta päätettiin ottaa tässä väliin juhat ;-)
Nero ja Keke odotti vieressä tosi nätisti, varsinkin kun Nero sai käpertyä syliini.
Oli aika palata Möhkön luokse ja sehän lähti kuin palmun alta ;-) suuntana Split.
Matkalla ohitimme Trogirin.
Split on nyt tämän reissun kaukaisin paikka kotoamme. Täältä on matkaa sinne reilut 2500 kilometriä.
Splitissä shoppailin muutaman tunnin suuressa kauppakeskuksessa, jonka jälkeen matka kääntyi pohjoista kohti.
Olisi ollut mukava käydä Splitin vanhassa kaupungissakin, mutta kuumuus olisi ollut koirille liikaa. Ehdimme käydä siellä ensi vuonna ;-)
Edellisellä viikolla oli Splitin seudulla suuriakin maastopaloja. Joitain talojakin meni palossa. Surullista, mutta paikallisten mukaan näin tapahtuu joka kesä.
Matkalla Kroatian sisämaassa lähellä Bosnia & Herzegovinan rajaa keskellä ei mitään, sai ollakin tarkkana elukoista.
"Luulimme" jo eksyneen Kroatian sisämaassa, mutta eipäs tämä olekaan se Kosovo, joka on kaikkien tiedossa.
Poliisitutka keskellä ei mitään-tiellä, jossa kulkee yksi auto tunnissa.
Olemme nähneet koko matkan aikana kymmeniä ratsioita.
Onneksi Möhkö ei ole mikään raketti.
Lämpötila muutos on melkoinen päivän lukemiin
Oli jo säkkipimeää, kun olimme perillä Borjen leirintäalueella Plitvicen luonnonpuistossa.
Päivän aikana tuli ajettua 235 kilometriä
Trogirista Borjen leirintäalueelle Plitviceen.
Torstai 27.7.2017
Aamuisin tulee ensimmäisenä vilkastua netistä tulevan päivän sää. Se on ollutkin kiitettävän hyvä ja oikein hyvältä näyttää tulevan päivän sää reippailuun luonnossa.
Illallahan tullessamme tänne oli ihan pimeää, joten oli ylläri miltä ikkunanäkymä näyttää. Ei pahalta, lammaspaimen laumansa kera pellolla.
Alue oli siisti kaikinpuolin
Bye-bye "Börje" ;-)
16 kilometrin päässä oli meidän seuraava ennalta katsottu kohde; Plitvicen luonnonpuisto. Olimme mielestämme hyvissä ajoin liikenteessä. Olihan kellokin soimassa aamusella, mutta niin on näyttänyt olleen muillakin...
Möhkö neljäs oikealta.
Pelkälle lippuluukulle kesti jonottaa tunti 20 minuuttia. Kävin koirien kanssa välillä Möhkölläkin Jussin pitäen paikkaa jonossa. Lippuluukut avautuvat jo klo 7, joten jos olet menossa joskus tuonne sesonkiaikana, mene heti seitsemältä :-) Me olimme siellä klo 10.
Ja seuraava jono olikin heti alueelle päästyä. Tällä kertaa jonotettiin 20 metrin vesialueen ylitykseen sähkölaivalla.
Keke ja Nero tottuneesti laivassa
Näitä parrupolkuja veden päällä oli kilometri tolkulla.
Joka tarkoitti myös, että molemmat koirat piti kantaa.
Vesi oli todella kirkasta
Välillä kannoin molemmat koirat yhtäaikaa
Evästauko ja tottakai karvapojille oli omat eväät mukana
Noille isoille vesiputouksille emme tämän lähemmäksi lähteneet koirien kanssa kävelemään. Kuvastakin näkee, miten ihmismassat kulkee kallion juurella puisilla laitureilla kuin muurahaiset.
Kuivuuden vuoksi ei vettäkään virrannut kovin paljoa putouksissa.
Mielestämme nämä ei nyt olleet niin huippeet, kuin mitä odotimme.
Olimme kävelleet tähän mennessä jo noin 11 kilometriä, joten hyppäsimme paluumatkaksi tälläiseen kumipyöräjunaan.
Taisi tehdä meille kaikille hyväksi tulla kyydillä loppupätkä.
Ennen poistumista Plitvicen alueelta, oli vetästävä roskaruokaa. Oltiinhan kävelty tuolla luonnonpuistossa yhteensä 12,6 kilometriä.
Möhköön päästyämme, karvapojatkin olivat ihan rättiväsyneitä.
Matka jatkui kohti pohjoista
Eikä kuskillakaan tahtonut silmäluomet pysyä auki, joten Möhkö tiensivuun ja kuski untenmaille. Minä tein sillä välin rastissä olevaa blogia.
Ennen kuin poistuttiin Kroatian puolelta, käytiin vielä ruokakaupassa. Minä pyörähdin lisäksi muutamassa kenkäkaupassakin ;-)
Alet oli jopa 80%
Pimeän tultua ylitimme Kroatia/Unkarin rajan.
Lopulta löysimme kolmannella yrityksellä suht' asiallisen yöpymispaikan Unkarista huoltoaseman parkkipaikalta. Ensimmäisessä P-paikassa oli bileet pystyssä ja toisessa juoksenteli (tai oikeestaan sinkoili) kymmenittäin rottia. Kauhulla kuvittelin jo niiden kiipeävän yön aikana Möhkön katolle....
Ajoa tälle päivälle tuli reilu 400 kilometriä ja aikaa siihen kului 4,5 tuntia.
