Lauantai 1.7.2017
Tulevan kuukauden lomareissulla kilometrejä taittuu Möhkön alla reilut 6000 via Balticaa myöden Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tsekki, Itävalta, Italia, Kroatia, Unkari ja Slovakia.
Yöunet jäi hiukan vajaaksi kellon herättäessä kesken unien 4.15. Rivakan lähdön jälkeen suuntasimme Möhköllä länsiterminaaliin, jossa jonot kiemurteli tietöiden vuoksi pitkin terminaalialuetta.
Kahden tunnin Tallinan laivamatkan ajaksi, Keken ja Neron oli jäätävä Möhköön. He saivat harmitukseen siksi aikaa herkkupurutikut. Tosin perinteisesti tuskin Nero edes koskee siihen "vankeudessa".
Ennen reissuun lähtöä käytiin karvapoikien kanssa eläinlääkärissä ottamassa punkkiaineet sekä matolääkkeet poikien parasta ajatellen.
Eläinlääkäri kehui poikien passikuvia. Normaalisti passeista ei kannata laittaa kuvia verkkoon, mutta menköön nyt tällä kertaa ;)
Hki-Tallinna laivamatkan jälkeen suunta kohti Pärnua. Keli oli sumuisen sateista alkuun +11° mutta lämpesi sitten jopa +19 asteeseen.
Latvian rajanylitys
Matkan varrella huomattiin upea hiekkaranta, joten Möhkö parkkiin ja ulos rantsulle. Olispa aurinkoinen keli!
Nero ja Keke
12 vuotias Keke-papparainen muisti itse, miten kivaa on kaivaa vauhdilla monttuja hiekkaan ;) Hänellä oli selvästi kivaa.
Tämä hienohiekkainen uimaranta sijoittuu kartalla tuohon
Latviassa tämä näky ei ollut mitenkään outoa. Mitenhän kävisi Suomessa, jos ottaisin Neron kainaloon paikalliseen Citymarkettiin...
Ja sitten tupsahtikin jo eteemme Liettuan rajanylitys
Valtavassa aitauksessa mitälie metsäkauriita laiduntamassa
Näitä haikaranpesiä näkyi paljon matkan varrella niin Virossa, Latviassa kuin Liettuassa.
Jussi oli ennakkoon katsonut puskaparkki-kartasta meille ensimmäisen yöpymispaikan, jonka vieressä oli Liettuan uskonnollinen turistinähtävyys Ristikukkula Siauliain tienoilla.
Googgeli tietää kertoa paikasta seuraavaa: "Uskotaan, että ensimmäiset ristit tuotiin vanhan linnavuoden alueelle sen jälkeen, kun puolalaiset ja liettualaiset olivat epäonnistuneesti kapinoineet Venäjän keisarikuntaa vastaan vuonna 1831.
Neuvostoliiton aikana vuosien 1961 ja 1984 välillä ristit tuhottiin maansiirtotraktoreilla neljä kertaa. Liettualaiset harjoittivat väkivallatonta vastarintaa neivostomiehitystä vastaan tuomalla tuhottujen ristien tilalle uusia. Risteillä oli symbolinen merkitys kansannousun yhteydessä kadonneiden henkilöiden perheille."
Tänä päivänä ristikukkulan parkkipaikan vierestä voi ostaa itselleen puuristin kukkulalle polkaistavaksi tai rukousnauhan jonkun toisen ristiin ripustettavaksi tai vaikkapa tuulikellon matkamuistoksi.
Kerrotaan, että jos tuuli on sopiva, koko ristikukkula humisee tuulikellona aavemaisesti...
Alueella oli "miljoonia" ristejä.
Yöksi jäimme ainokaisena autona todellakin aavemaisen Ristikukkulan parkkipaikalle. Maksu 2,90€ maksettiin seuraavana aamuna infopisteeseen.
Päivälle kertyi kilometrejä 535, josta 486km Möhkön kyydissä.
