Julkkiksia ja risteilyä

Sunnuntai 7.5.2017

Tälle päivälle olimme ennakkoon suunnitelleet Madame Tussaudin-vahakabinetissa käyntiä.

Ennen sinne menoa, hotellin aamiainen ja tsekkaus ulos.

48 tunnin julkisen liikenteen lippu oli kovassa käytössä

Kun lentomme lähti vasta iltamyöhään ja hotellihuone oli jo luovutettu, veimme pienet matkalaukkumme päiväksi säilytykseen.

En voinut taaskaan kävellä vain ohi tämän kukkamarkkina-alueen. Mukaan lähti pionin juuripaakkuja sekä liljansipuleita

Damin aukiolla oli päivämme retkikohde; Madame Tussaudin vahakabinetti

Näistä ei voinut erehtyä, mutta joukossa oli myös meille tuntemattomia hollantilaisia julkkiksia

Vahakabinetin valtaisa ikkunanäkymä Damin aukiolle

Pitihän se punaisten lyhtyjen katukin etsiä. Siitä se alkoi sillan jatkeena. Siellä oli valokuvaus kiellettyä.

Päivä muuttui lämpimäksi, joten päätimme vielä ottaa tunnin kanavaristeilyn.

Kuuluisat Amsterdamin tanssivat talot ovat vinksallaan joka suuntaan.

Kanavien reunat ovat täyteen survotut asuntolaivoilla. Uusia paikkoja ei enää tule. Nykyisin nämä ovat Amsterdamin kalleimmasta päästä olevia asuntoja.

Kanavia on yhteensä 100 km pienellä alueella. Asuntolaivoja on niissä noin 2500 kpl.

Tämä on ollut aikoinaan osa vanhan kaupungin puolustusmuuria. Muuria ei enää ole ja tornikin on muutettu kellotorniksi.

Daminaukiolta löytyi jos jonkinlaista rahan kerääjää. Mahtoi tällä leidillä kädet puutua.

Kone lähti yhdentoista aikaan illalla. Perillä kotona olimme 02.30 ja muutaman tunnin unien jälkeen olikin jo pinkaistava töihin. 

Näissä kolmessa pikkukuvan näyttämissä paikoissa kävimme tällä reissulla

Kyllä oli taas kiva reissu. Seuraavaa vieläkin innokkaammin odottaen...

Maailman suurin sipulikukkanäyttely

6.5.2017 päivän kohokohta oli Keukenhofin valtaisat tulppaaniviljelykset

Runsaan hotelliaamiaisen jäljeen piipahdimme huoneessamme, jossa....

minulle tarjoiltiin syntymäpäiväni kunniaksi valkoviiniä. Harvoin sitä aamu alkaa näin ;)

Tänään kelikin oli mitä loistavin ulkona liikkumiseen. Päivälle oli luvassa +18°. 

Suuntasimme juna-asemalle, josta parilla vaihdolla pääsisimme tulppaanikeitaille.

Emme olleet usko silmiämme, mitkä jonot oli jo aamupäivällä lentokentältä lähtevällä Keukenhofin bussiin. Jono kiemurteli pitkin lentokentän ulkoalueita, mutta ihmeen nopeasti tuli vuoromme nousta bussiin. Jonotimme 25 minuuttia ja itse bussimatka kesti 30 minuuttia.  

Keukenhofin puisto on 32 hehtaarin suuruinen ja siellä on 15 kilometriä polkuja. Puisto on erikoistunut tulppaaneihin ja muihin sipulikukkiin, joita siellä onkin seitsemän miljoonaa yli 1600 lajikkeesta.

Puisto on avoinna vuodessa vain 8 viikon ajan.

Kylläpä voikin olla toinen toistaan kauniimpia tulppaaneita

Upeaaaaa 🌷🌷🌷🌷🌷🌷

Olisiko tässä maailman suurin kukkakimppu..

Kiitos ❤

Viime vuonna 8 viikon aukioloaikana kävijöitä oli ollut noin 1,1 miljoonaa

Olikin jo jatkettava matkaa seuraavaan kohteeseemme. Lähtiessämme tulppaanipuistosta, aueelta löytyi myös erittäin kesyjä eläimiä. Pitihän niitä käydä rapsuttamassa.

Metro-juna-bussimatkalla näkee kaikenlaista, kuten nämäkin lemmikkirattaat. Näitä näkyi katukuvassa ja jää mietintään, josko omille karvapojille hankkisi tuollaiset tulevan kesän  Euroopan kierrokselle. 

Päivän toinen kohteemme oli Amsterdamin pohjoispuolella sijaitseva ulkoilmamuseo Zaanse Schansen tuulimyllyt.

Harmiksemme kaikki tuulimyllyt olivat jo sulkeneet ovensa tältä päivältä, mutta alueella oli silti paljon katseltavaa. Ehdottomasti näkemisen arvoinen paikka.

Palasimme vielä ilta-auringossa keskustaan illalliselle.

Vinoa joka suuntaan ;)

Näin se lauantai 6.5 tuli täyteen. Oli kiva päivä🌷🌷🌷🌷🌷🌷🌷🌷

 Päivän aikana tuli käveltyäkin 15 kilometriä ja kyllä jaloissa tuntuikin. 

Keväiseen tulppaanimaahan

Mikä sen mukavampaa toukokuun alussa, kuin lähteä tulppaanimaahan 🌷🌷🌷

Reissu aloitettiin perinteisillä lasillisilla skumppaa 🥂

Lentoaika oli lyhyt. Vain 2,5 tunnin lento.

Meidät ohjattiin peräaukosta sisään

Kone oli ihan täynnä ja aika kälyinen.

Lento oli silti tasaista ja pian Amsterdam oli allamme

Amsterdamin taksit olivat suurimmaksi osaksi isoja mersuja ja tesloja, jonka kyytiin mekin pääsimme. Kuskilla oli raskas kaasupoljin, mutta tesla suhisi todella tasaisesti kohti hotelliamme.

Jussi oli tehnyt hyvän valinnan hotellin suhteen. Se sijaitsi aivan ratikkapysäkin lähettyvillä, josta oli näppärä lähteä keskustaan.

Keli ei ollut kovin lämmin, joten päätimme ensimmäisenä hypätä tunnin kanavaristeilylle.

Huomatkaa muuten kuvan taustalla oleva fillariparkkihalli. 

Onneksi laivassa oli lämmitys. 

Reitillä näimme mm filmimuseon

sekä toinen toistaan enemmän kallistuneita/vinoja taloja. Tämä johtuu vanhojen puupaalutusten lahoamisesta.

Anne Frankin kohtalo koskettaa edelleen. Hän piileskeli perheensä kanssa vuosia täällä natsien juutalaisvainoja ja samalla kirjoitti kuuluisaa päiväkirjaansa.

Kuvassa vasemmalla hänen kotinsa, jonne hänen isänsä rakensi piilopaikan. Viereiseen taloon oli tehty Anne Frankin museo, jonne oli jäätävän pitkä ja kiemurteleva jono. Emme jääneet jonon jatkoksi.

Rembrandtin aukiolla oli mahtava kaarti sotilaita

Viileästä kelistä (+8) huolimatta, kanavilla oli jatkuvasti risteilyjä

Puunlehdet ovat juuri puhkeamaisillaan täyteen kokoonsa

Vinoja taloja ei voi kuin ihmetellä ;)

Näppärää liikkumista ratikalla