Olisimme voineet olla vielä yhden yön Maslinan leirintäalueella, ennenkuin seuraava ennakkoon varannut tulisi paikallemme. Lähdimme kuitenkin jatkamaan matkaa ennakkoon netistä löytämäni kivannäköiseen leirintäalueeseen eteläiseen Montenegroon.
Edessämme oli portugalilainen perhe pienellä retkeilyautolla yhden yön. He lähtivät pois jo ennenkuin me edes heräsimme ja olivat unohtaneet nostaa kyytiinsä retkituolinsa pyyhkeineen. Mahtaa harmittaa, kun huomaavat tapahtuneen.
Mekin pistimme leirin (jo tottuneesti) nippuun ja lähdimme jatkamaan matkaa.
Ajelimme mm Bar-kaupungin läpi. Se näytti olevan iso rantalomakohde mm serbialaisille.
Ajelumme rantatietä myöden.
Täytyy olla kiitollinen, että itsellämme reissu on mennyt paremmin.
Tulevat kolme yötä vietimme Montenegron eteläisessä osassa, noin 10 km Albanian rajalta Ulcinj-kaupungin Camping Safari Beach'ssa.
Montenegron Safari Beach kämppärin saniteettitilat olivat siistit ja uudehkot. Myös täällä täytyi omat veskipaperit kantaa mukana. Lienee yleinen tapa maassa.
Suihkussa oli vain kiinteä kattosuihku, joten meikä otti oman kipon suihkuun mukaan ;) Säästyivät hiukset kuivina.
Me valitsimme Kartsalle ns. rantapaikan. Todellisuudessa vesirajaan oli matkaa noin 100 metriä.
Peruspaikkamaksu oli 23€/vrk autokunnalta sisältäen kaikki hlöt ja sähkön. Rantapaikka oli +5€/vrk.
Koirista veloittivat 3€/kuono/vrk
Saatuamme kiireen vilkkaan leirin taas pystyyn, Jussin sanojen mukaan hänellä alkoi nyt loma. Minä lähdin valokuvailemaan ympäristöä paljain jaloin sillä seurauksella, että sain jalkapohjaani jotain kaktuspiikkejä. Onneksi pinsetit olivat matkassa. Jussi siis ei ole niin notkea, kuin näyttää ;D
Merellä oli paljon leijalautailun harrastajia.
Ensimmäisenä iltana lauantaina viereisellä rannalla 400 metrin päässä oli Balkan Summer Festarit. Tätä emme tienneet tälle leirintäalueelle tullessa.
Valtaisa musiikin pauke ja nuorten tyttöjen kiljunta oli seuranamme aamuyön tunneille. Tosin olimme väsyneitä pitkän ajopäivän jäljiltä, että simahdimme musanjumputukseen.
Sunnuntaina 21.7 tutustuimme Ulcinj'in vanhaan kaupunkiin. Tai niin oli tarkoitus. Aurinko porotti aamusta jo kuumasti +30°.
Vanhan kaupungin kupeessa oli Mala plaza Beach, joka oli jo aamupäivällä ihan tupaten täynnä.
Me jatkoimme kävellen matkaa porottavassa helteessä kivuten Ulcinj'in vanhan kaupungin kujille. Eteemme tuli ensimmäinen näköalaravintola, joten sinne samantien istumaan.
Terassilla tuuli mukavasti, niinpä tilasimme ruoat juomien kera.
Kuuma paahde ajoi meidät takaisin Kartsalle. Päätettiin mennä seuraavana päivänä uudestaan vanhaa kaupunkia paremmin katselemaan.
Ilta-auringon laskiessa menimme koirien kanssa kävelemään rantahietikolle. Keke juoksenteli innosta ympärillämme ja kaiveli hiekkamonttuja. Sillä oli selvästikin kivaa. Nero halusi ennemminkin olla sylissäni.
Ensin pyörähdettiin yksi geokätkö etsimässä paikallisasutuksen keskeltä. Saimme heti viereisen talon mummon luoksemme höpöttämään. Yhteistä kieltä ei löytynyt, mutta hyvin ymmärsimme toisiamme ja geokätkö tuli löydettyä.
Montenegrossa näkyi monta jenkkirekkareissa olevaa autoa. Olivatkohan oikeesti sieltä saakka tulleet, vai oliko ostettuja rekkareita....
Tuota turkoosia merta olisi katsellut vaikka kuinka kauan.
Suuntasimme ensimmäisenä syömään. Näimme edellisenä päivänä vilaukselta kivan näköisen Antigona-nimisen ravintolan. Tovin etsimme sitä sokkeloisessa vanhassa kaupungissa, mutta se kannatti.
Ruoka ja palvelu oli erinomaista. Siinä valokuvaillessa, tarjoilija pyysi minut katsomaan heidän keittiötäkin, kuinka puhdasta ja siistiä heillä on kokin valmistellessa samalla meille kreikkalaista salaattia. Sekin oli hyvää. Raaka-aineet olivat tuoreita ja raikkaita. Pääruoaksi otimme kalalautasen kahdelle (35€).
Isot pojot tälle Antigona-ravintolalle.
Vatsat täytettyinä oli mukava tallustella kauniita pikkukujia.
Ulcinj'in vanhasta kaupungista löytyi museo (2,50€/hlö).
Museossa oli nähtävillä entisaikojen arjen työvälineitä sekä vaatetuksia eri ajoilta mm kuvassa vasemmalla montenegrolainen hääpuku sekä oikealla vuoristolaisen asut.
Olimme aiemmin nähneet geokätkökartasta, että tälle museoalueen reunalle on piilotettuna yksi geopiilo. Oltiin jo antamassa periksi, kun vielä kerran ajattelimme kiertää paahteisessa kelissä etsien reittiä geokätkölle. Lopultahan se löytyi ja saimme yhden merkinnän lisää.
Museoalueelta näkymät Ulcinj-kaupungille päin.
Seuraavana päivänä siirryimme Albaniaan. Siitä tulossa oma päivitys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti