Portugalissa

Sunnuntai 6.1 - maanantai 7.1.2019

Tutustumiset Faron kaupunkiin ja Benagilin luoliin.

Sunnuntai loppiaisaamu 6.1.19

Yö oli viileä. Herätessäni Taviran puskaparkista meren ääreltä, ulkona oli kuuden aikaan +4°

Teimme Neron ja Keken kanssa aamulenkin  laskuveden autioksi jättämällä merenpohjalla. 

Keke hokas itekseen, kuinka pehmeää 

rantahietikko onkaan toteuttaa lempparikaivuita.

Aamutohinoiden jälkeen jatkoimme matkaamme seuraavaan rantakaupunkiin, Faroon. Matkalla käytettiin Kartsa tankilla, jossa dieselin litrahinta oli 1,204€

Moottoriteillä pääsimme pariin otteeseen kameralinjan kuvauksiin. Portugalissa tiemaksujen veloitushan osalla maksuteistä menee suoraan luottokortilta, kun on aiemmin rekisteröitynyt järjestelmään. 

Pörräämme tämän sunnuntaipäivän Faron vanhassakaupungissa eteläisessä Portugalissa.

Jätimme Kartsan poikien kera vanhan kaupungin reunustalle parkkipaikalle muiden asuntoautojen viereen.

Muurien sisällä oli hiljaista!

Tupsahdimme jollekin aukiolle, jossa näimme turistijunan olleen parkissa. Mehän hyppäsimme sen kyytiin. Hintakin oli vain 2,75€/hlö

Kierros oli aika mitätön, mutta eipä tuo paljoa maksanutkaan.

Mukulakivikujilla sai läskeistä pitää kaksin käsin kiinni, etteivät vahingossakaan tippuneet reitin varrelle ;D Kyyti oli aika rytkytystä.

Valtavia haikaroiden pesiä näkyi katoilla useita. Luulisi kirkonkellojen kumahtaessa lintujen säikähtävän.

Faron katedraali, joka on ilmeisesti 1500-luvulla rakennettu.

Turistijunasta näimme toisen kirkon edustalla olleen hedelmä- & vihannestorin. Kierroksen jälkeen suuntasimme puhelimen avustuksella takaisin tuolle torille.

Mandariinit 0,80€/kg ja aplarit 1€/kg

Keli suosi toripäivää. Paikalliset pukeutuivat toppavaatteisiin, kun meikäläiset painoivat T-paitasillaan.

Nammm, torilta lähti mukaamme herkullisia appelsiineja ja mandariineja sekä tomaatteja.

Tokihan tästäkin kaupungista pari geokätköä etsittiin. Toisessa oli tehtävänä laittaa pää kaupungin yhden nähtävyyksistä olevan simpukan "sisään" ;D

Näyttää kuin olisin joku tikka :)

Kaunis keli houkutteli jäämään ulos terassille syömään. Paistettu lohi keitetyillä perunoilla maistui kesältä.

Hyvin olivat pojat voineet sillä välin Kartsassa. Auton ulkomittari näytti varjossa olleen +17° 

Hyvien eristeiden vuoksi, lämpö ei pääse seinien läpi tulemaan sisälle. Ja ikkunat suojataan aina lämmön poispäin heijastavilla verhoilla. Pari kattoikkunaa jätetään silti vähän rakosalleen. Ja tietty radio pojille päälle, niin eivät kuule niin herkästi ulkoapäin ääniä. 

Tätä kuvaa ottaessani, englantilainen pariskunta käveli ohitsemme taivastellen, miten kauniita ja tottelevaisia koiria meillä on.

Ilta-auringon paistaessa, saavuimme perille puskaparkkiin Portimaoon. Rannat olikin jo miinotettu täyteen, joten jäimme suosiolla vähän kauemmaksi.

Kokki pyöräytti iltaruoaksi vielä grillissä maittavat pihvit.

Hieno oli tämäkin paikka.

Loppiaisena ajeltiin Kartsalla 106km

Maanantai 7.1.2019

No johan on ollut kylmä yö takana, kun vielä aamu seitsemältä oli vain +1° ja maa kuurassa.

Pimeyden aikana oli viereemme tullut mukavan kokoinen asuntoauto. Nuo levitettävät sisäosat olisi huippujuttu, muttei Suomen talvioloissa taitaisi onnistua.

Pian jo kiireen vilkkaan paineltiin Sussun kyydillä Portimaon satamaa kohti.

Jussi oli löytänyt netistä parin tunnin veneretken Benagilin luoliin. Matka taittui vilakasti kumiveneellä, jossa meitä turisteja oli 11. Kolme nuorta poikaa oli Etelä-Koreastakin. Heillä oli hippasen liian vähän vaatetta päällä näin merelle. Pojilla oli shortsit & varvassandaalit sekä ohut pitkähihanen. 

Tämä alkujaan 1500-luvulla rakennettu linna Portimaossa näytti kauempaa ihan hiekkalinnalta. Se on alunperin rakennettu pitämään merirosvot poissa kaupungista.

Venereissu kesti kaksi tuntia, vierailimme useissa luolissa ja erämaarannoilla, jonne ei pääse muuten kuin veneellä.

Aallot ja sateet ovat kaivertaneet kalkkikivikallioihin kauniita luolia. Tämä veneretki oli yksi hienoimmista tekemistämme turistiretkistä. Luolat ja rannat olivat jotain ennennäkemätöntä, päivä oli myös tyyni ja aurinkoinen ja vesi kirkasta turkoosia.

Näin sesongin ulkopuolella oli rauhallistakin käydä luolissa. Kesähelteillä upeat hiekkarannat pursuavat ihmisiä. Nyt rannoilla näkyi vain pari-kolme tyyppiä auringonotossa.

Löydätkö merirosvon kasvot?

"Hey, look at the sky. There are two blue eyes",  sanoi oppaamme.

Tämä upein luola oli retken viimeisenä kohteena. Kesäaikaan tänne on merellä jonossa veneitä, sillä vain yksi vene kerrallaan voi mennä luolaan. Nyt me olimme ainokaiset tällä luolalla. 

Päiväretki luoliin lopuillaan ja aika palata satamaan.

Pojat ottivat jälleen kerran meidät iloiten vastaan. Ilma oli sen verran viileä, ettemme tarkeneet ulkosalla lounastaa. Keken ja Neron valvoessa ympäristöä, Jussi otti kuitenkin päikkärit ulkona. 

 Nero-papparaisen tyylinäyte ruokalevoista.

Lähdimme vielä ilta-auringossa skootterilla lähistölle etsimään geokätköjä. Matkalla katselin Sussun kyydistä komeitakin huviloita merinäköalalla.

Toisinaan geökätköjen etsimiseen olisi tarvinnut jo turvavaljaat

Tässä samainen kohta kuvattuna vastapäiseltä kalliolta portaiden yläpäästä.

Palatessamme "omaan kylään", Jussi intoutui harrastamaan liikuntaa ;)

Puoli kuuden hujakoilla aurinko tippui meren taakse ja pimeys laskeutui Portimaoon.

Jussin tehdessä illan aikana töitä, minä paistelin meille lättyjä. 

Portimao sijaitsee Atlantin rannalla.

Seuraavalle päivälle tiistaille ohjelmassa käynti Portugalin eteläisimpään kärkeen. Siitä sitten seuraavassa reissublogissa.