Lomalaisten ohjelmassa käynti Korculan saarella.
Su-ma yönä satoi rankastikin vettä. Heräsimme molemmat yöllä sateen ropinaan. Lämpötila oli aamusella enää +22° ja pilvistä.
Kelin vuoksi emme levittäneet pihalle pöytäryhmää kummempaa levälleen.
Kesken aamiaisen sade ajoikin meidät Kartsan sisätiloihin.
Puolilta päivin sääennuste lupasi sen verran hyvää, että päätimme lähteä Sussu-skootterilla liikenteeseen huoltoaseman kautta naapurisaarta kiertelemään. Orebicissa bensalitra maksoi 10,69 kunaa eli 1,45 €/l.
Tummat pilvet liikkuivat uhkaavasti päällemme auringon kuitenkin pilkahtaessa taivaalla. Hetkessä oli lämmöt päällä. Menimme Orebicin rantaan jonottamaan Jadrolinen lippuluukulle tikettejä Korculan autolautalle.
Siinä lautalle odotellessa huomasimme yhden geokätkön olevan lähellämme. Jätettiin skootteri yksin jonottamaan laivajonoon ja käveltiin kännykät käsissä geokartan osoittamaan kohtaan. Nopeasti löytyi taas yksi kätkö ja tuli huomaamatta taas liikuttua. Lähistöllä näkyi olevan myös pikkainen talo myynnissä. Kovin moni turisti pysähtyi sitä katselemaan.
Pian päästiinkin Jadrolinen laivaan.
15 minuutin lauttamatka Orebicista Korculaan maksoi aikuiselta 16 kunaa (2,17€) ja skootteri 20 kunaa (2,71€) elikkä meiltä 7,05€/sivu.
Loputkin pilvet siirtyivät vuoriston taakse ja sininen taivas valtasi taivaan, ainakin hetkeksi.
Korculaan päästyämme mentiin ensin vanhaan kaupunkiin syömään. Olemme täällä olleet kaksi kertaa aiemmin, joten enää ei tarvetta koluta ihan joka pikkukujaa.
Ja pakkohan täältäkin Marco Polon oletetun kodin lähettyviltä oli geokätkö etsiä.
Alakuvassa pieni kivitalo, jonka uskotaan olleen tutkimusmatkailija Marco Polon ( n.1254-1324) synnyinpaikka. Tornista olisi ollut mahtavat näkymät merelle, mutta tällä kertaa jätimme sen väliin. Sielläkin kun on tullut aiemmin käytyä.
Vatsat täynnä lähdimme ajamaan Korculan saaren halki toiseen päähän. Oltiin välillä aika korkeallakin vuoristossa, joka tuntui viileänä iholla vauhdin ollessa jopa 90 km/t.
Jussi on joskus tilannut laivojen isoja teräksisiä lastiluukkuja tältä firmalta aiemmassa työpaikassaan.
Täällä se paja oli keskellä Korculan saarta Blaton kaupungissa. Pyörittiin tovi tehtaan ulkopuolella kuin vakoojat konsanaan ;D ja todettiin, että kyllä maailma on pieni.
Matka jatkui Sussun kyydillä Korculan toiseen päähän Vela Lucaan. Istahdimme siellä rantakahvilaan jätskiannoksille. Olimme jo lähdössä ajelemaan takaisin samaa reittiä, kunnes muistimme katsoa geokätkökarttaa. No hyvänen aika. Korkealla rinteessä olisi kaksi kätköä etsittävänä ja vieläpä niiden vieressä olisi jokin luola. Yhteistuumin skootterilla niitä kohti kapuamaan. Serpentiinitieltä oli huikeet näkymät Vela Lucaan, jossa hetkeä aiemmin istuimme.
Löysimme kaksi geokätköä, mutta myös tämän valtavan Vela Spila-luolan. Sisäänpääsymaksu oli 15 kunaa eli 2 €.
Täällä luolassa on asunut ihmisiä jääkaudesta lähtien. Sieltä on kaivettu paljon kivikautisia esineitä ja luurankojakin.
Luolasta on löytynyt ihmisasumuksen jäänteitä jopa 17000 vuoden takaa. Ajan myötä luolaan on kertynyt maakerroksia ja löytöjä on kaivettu 11 m syvyydeltä. Vanhimmat löydöt ovat syvimmällä. Luolassa kaivaukset jatkuvat edelleen.
Meidän oli aika lähteä ajamaan takasin vajaan tunnin skootterimatkan päähän laivasatamaan.
Autolauttoja kulki suurimmaksi osaksi päivää kerran tunnissa. Me lähdimme klo 20 lautalla takaisin Orebiciin. Ilta-aurinkokin oli jo painumassa vuorten taakse.
Maanantaina 29.7.2019 tuli skootterilla ajoa Korculan saarella 102 km
Pimeys ehti tulla, ennenkuin olimme Kartsan luona. Oli kyllä kiva päivä, jälleen kerran.
Tiistai 30.7.2019Sähköt oli poissa koko yön leirintäalueelta. Onneksi keli oli aiempia päiviä viileämpi ja meiltä löytyi pöytätuuletin. Viritimme sen ma-ti yöksi pyörimään.
Tiistai-aamuna taivas oli pilvetön ja lämpöä riittämiin heti aamusta. Aamiaisen jälkeen laiteltiin skootteri Kartsan kyytiin ja hiki valui norona. Oli pakko vielä käydä suihkun kautta, ennenkuin poistuttiin kokonaan Antony Boy-leirintäalueelta.
Tänne kämppärille voisi joskus tulla uudestaankin.Heti Trpanj'in satamaan saavuttuamme, kipaistiin ostamassa laivaan liput.
Aikuinen 32 kunaa ( 4,35 €) ja campervan yli 7 metriä 342 kunaa (46,35 €)
Kyllähän taas Nero ja Keke saivat ihailuja muilta kanssamatkustajilta 50 minuutin laivamatkalla.
Valitsimme nopeimman reitin siirtyä pohjoista kohti. Maksullinen ( noin 50 €) moottoritie oli hyvä ajaa ja karut maisemat olivat jylhiä.
Poistuimme Kroatiasta pienen Brod na Kupin rajakylän kautta, josta tulimme alaspäin pari vuotta sitten. Ei ollut ruuhkaa tälläkään kertaa tällä pienellä Slovenian raja-asemalla. Meiltä katsottiin vain passit ja olimme 5 minuutissa siirtyneet seuraavaan maahan, Sloveniaan.
Sloveniaan täytyisi joskus tutustua paremmin. On se kuin satumaa.
Ti-ke yö Slovenian rajan tuntumassa Kocevje-kaupungin camping Jezerossa.
Tiistaina 30.7.2019 tuli Kartsan mittariin lisää kilometrejä 552.
Lähdimme aamulla klo 10 Kroatiasta Peljesacin niemimaalta Orebicista ja päivän ajo päättyi Slovenian puolelle Kocevjeen klo 20 Camp Jezeroon.
Keskiviikosta eteenpäin uusi päivitys.



























Ei kommentteja:
Lähetä kommentti