Lunta pakoon

Perjantai 14.12 ja lauantai 15.12.2018
Vuosia haaveilemani Suomesta lunta pakoon eteläiseen Espanjaan ja Portugaliin toteutuu sittenkin. 

Reissuun lähtö oli epävarmaa vielä 11 vuorokautta ennen autolautan satamasta irtautumista terveyteni vuoksi. 

Minusta on otettu puolen vuoden aikana jokunen verikoe sekä kaksi ohutneulanäytettä. Olen ollut koko syksyn kuin "löysässä hirressä". Lopulta saivat näytteistä selville, ettei minusta löytynyt ns "ei toivottuja"-soluja. Tieto tiputti kiven harteiltani ja sain lääkäriltä luvan lähtöön. 

MUTTA  ei tässä vielä kaikki. Päivää ennen lähtöä, Jussi ja hänen poikansa olivat autokolarissa Espoossa. Rekka ajoi suoralla tieosuudella Kehä III:lla kaistaa vaihtaessaan heidän kylkeen sillä seurauksella, että Jussi & poika ja pojan henkilöauto kääntyi rekan puskurin eteen vauhdin ollessa 80-100 km/h ja raahautui siinä, kunnes rekka pysähtyi. Luojan kiitos vain peltiä meni, eivätkä he makaa sairaalassa saati jossain muualla.... 

Rekkakuski myönsi paikalla syyllisyytensä.

Olkaamme siis kaikki varovaisia liikenteessä. 

Menoreittimme on suunnilleen tämännäköinen, josta ensimmäiset 1100 km liikumme Finnstar-laivan kyydillä.

Aiemmilla reissuilla olemme vuokranneet kohteista skootterin. Nyt meillä on oma kevari-skootteri mukana, joka mahtui näppärästi Kartsan takaboxiin ramppia myöden. Edellisessä (Möhkö) ei ollut näin tilavaa takatallia. 

Keski-Euroopassa sää voi muuttua nopeastikin. Kartsassa kitkat alla, joten lumiketjuista silloin renkaisiin lisää pitoa.

Saksassa ja Ranskassa on kaupunkeja, jotka vaativat ympäristötarran. Nekin tuli varmuuden vuoksi hankittua, vaikkei välttämättä pyörähdetä tuollaisissa isoissa kaupungeissa.

Ja koirille tuli tilattua yli 10 kg ruokaa mukaan. Eiköhän näillä nyt pärjätä maaliskuun alkuun. 

Lähtiessämme Vantaalta lunta ei ollut ollenkaan, mutta pikkupakkanen nipisteli ihoa.

Perjantai 14.12.18 Helsingin Vuosaaren satama. Ei ole sesonkia enää tähän aikaan vuodesta, sillä meitä asuntoautoja oli vain kaksi tulossa Finnstarin kyytiin kohti Saksan Travemundeä.

Tällä Finnstarin laivalla on Jussin aikoinaan noin v. 2005 myymät hydraulisylinterit, joita ihailimmekin laivalle mennessä. Niitä voi olla satakin kappaletta tämänkokoisessa laivassa.

Hyttimme sijaitsi luonnollisesti lemmikkiosastolla, jonka läheisyydessä ulkokannella oli koirille pissalaari. Tällä laivalla oli älytty poikakoirien tarvitsema puunrunko istuttaa laatikkoon, toisin kuin on ollut Naantali-Kapellskär-laivoilla.

27 tunnin laivamatkan aikana söimme ja söimme ja söimme itsemme ähkyyn. Saavutetut linjat kun on pidettävä ;)

Meillä kotona karvapojat eivät ole sängyssämme, mutta täällä laivalla Nero saa tulla petiin pakoon laivan kamalia kolina ääniä. Keijo sen sijaan huonokuuloisena viihtyi hyvin sängynalla.

Jos pissat Nero suostui tekemään taka-alalla olevaan koirien hiekkalaatikkoon, "etanaa" ei. Onneksi "iskä" siisti jäljet ja "äippä" pesi suihkussa tassut.

Lemmikkihyttejä oli käytävällämme 13 kpl. Vain muutamassa hytissä oli tällä vuorolla asukkaita.

Valtavia Valtroja oli samalla Finnstarin kyydillä menossa Keski-Euroopan maajusseille. Kartsakin näyttää pikkuautolta niiden rinnalla.

Keli Saksaan päästyämme oli kotoinen

Yöksi ajoimme Travemundestä vartin matkan päähän Ikean parkkipaikalle.

Merimatka Helsingistä Travemundeen oli 1100 km ja aikaa siihen meni 27 tuntia. Satamasta ajoimme vain 10 km.

Huomenna sunnuntaina on ohjelmassa Hampurin joulumarkkinat.