Hampurin joulumarkkinat

Sunnuntai 16.12 ja maanantai 17.12.2018

Suuntasimme elämäni ensimmäisen kerran Hampurin joulumarkkinoille.

Ensimmäinen yö Saksassa Lyypekin Ikean parkkipaikalla oli äärettömän hiljainen. Hyvin nukuttiin puolalaisen rekkapekan ollessa kanssamme samalla parkkipaikalla yöpymässä. 

Enpä ole aiemmin Saksassa käynytkään, eikä Nero & Kekekään, vaikka hänhän on rodultaan saksalainen kääpiöpystykorva ;)

Aamun keli oli kuiva pikkupakkanen. Ei lunta, mutta iltapäivälle oli luvassa pientä lumentuloa. Sitä en kyllä kaipaisi yhtään. 

Jussin laitellessa ympäristötarroja Kartsan tuulilasiin, minä kiertelin koirien kanssa Ikean parkkipaikan reunuksilla.

Poistuessamme Ikean parkkipaikalta, jokaikinen väylä tuolle alueelle oli eilisen saapumisemme jälkeen puomitettu, sillä koko kauppakeskusalueen kaupat olivat sunnuntaina kiinni.

 Ajoimme muutaman ulostulo-puomin luokse, niiden kuitenkaan nousematta ylös. Hetken jo luulimme saavan apua, kun poliisiauto oli lähestymässä meitä, mutta ei. Se teki uukkarin ja me edelleen pönötimme puomin väärällä puolelle.

Ajoimme vielä yhden puomin eteen ja kas, se nousi ylös. Kiittelimme ääneen ja vilkuttelimme ilkkunoista, jos puominavaaja olisi vaikka nähnyt meidätkin :)

Suuntasimme Lyypekistä Hampuriin parkfornightista löytyneeseen matkaparkkiin, jossa vrk-maksu oli 12 € + tarvittaessa sähkö yhden euron. Vessat ja suihkut toimivat kolikoilla, mutta niitä en käynyt testaamassa, sillä miellyttävämpää oli käyttää Kartsan omia tiloja. 

Jätimme auton ja koirat matkaparkkiin ja suuntasimme keskustaan joulumarkkinoille.

Markkinoille oli matkaa noin 10 km. Kuljimme  alkuosan bussilla (1,60€/hlö), josta vaihdoimme junaan (samoin 1,60€/hlö).

Perillä Hampurin joulumarkkinoilla fiilis oli katossa. Olinhan ensimmäistä kertaa kokemassa tälläistä. Jussin sanoin, hymyilin kuin Hangon keksi ;)

Muutama muukin oli kanssamme sieltä samaan aikaan joulufiilistä hakemassa. Joululaulut raikuivat ja kuin tilauksesta kauniit lumihiutaleet alkoivat hiljalleen leijua taivahalta.

Menimme heti alkuun maistamaan tunnettua saksalaista Gluhweiniä eli lämmitettyä puna- tai valkoviiniä. 

Mukit ostetaan juoman mukana, mutta niistä sai rahan palauttaessaan takaisin. Juoma ja muki maksoi 6€/kpl (pantin osuus 3€). 

Käsityöläiskojuja riitti

Nälkäkinhän se tuli, eikä joulumarkkinoilla tarvinnut tyhjin vatsoin olla. Ruokakojuja löytyi monenmoista. Meitä houkutteli loimulohi rosmariiniperunoilla, nam!!!

Ruokajuomana taas Gluhweiniä. Nyt valkoisena, joka oli enemmän makuuni. 

Kymmenissä kojuissa oli paljon katseltavaa. 

Ja maisteltavaakin ;) 

Maistuisiko pala parmesaani- taikka villisika- taikka valkosipulisalamia ?

Ja mukaanhan meille lähti useampi tanko salamia. 

Ilman jälkiruokaakaan joulumarkkinoilla ei tarvinnut olla. Otimme tötteröllisen minimunkkeja.

Alueelta löytyi myös upea karuselli lapsille.

Lapsiperheitä olikin ihmeen paljon. Ja se mikä kiinnitti huomiotani, pienillä rattaissakin olevilla lapsilla ei ollut mitään hanskoja, vaikka ilma oli pakkasen puolella. 

Ihmisiä tuli aina vaan lisää. 

Torikojujen yllä kulki pienoisrautatie, jota Jussi ihasteli pikkupoikien tavoin niskat kenossa ;)

Taustalla Raatihuoneen torni.

Olin ennakkoon netistä lukenut, että joulumarkkinoiden yllä lentää kolme kertaa päivässä ihan oikea joulupukki porojen kyydillä. Niinpä hakeuduttiin asemiin kellon lähestyessä neljää. Pian joulupukin ääni kaikui markkina-alueella ja hän istui porojen vedettävänä reessä torialueen yllä. Joulupukin ääni oli kylläkin aika kammottava. Ensimmäisenä mieleeni tuli jonkin kauhuleffan selostaja.

 Löydätkö sinä joulupukin porojen kera tästä kuvasta?

Pimeys laskeutui joulumarkkinoillekin ja kauniit valaistukset pääsivät oikeuksiin.

Niin kaunista!

Oli aika jättää Hampurin joulumarkkinat ja suunnata juna-asemalle ja loppumatka vielä paikallisbussilla Kartsan sekä karvapoikien luokse.

Sunnuntaina 16.12. tuli ajettua Lyypekin Ikeasta Hampuriin stellplatziin vajaa tunti. Kilometrejä tuli vain 75.

Maanantai 17.12.18

Kello herätti meidät seitsemältä, sillä Jussilla on sovittuja tapaamisia asiakkaidensa kanssa heti yhdeksän aikaan.  

Yöllä oli satanut vähän lunta, mutta se suli pois aamun valjettua. Lämpötila oli nollan tuntumassa. Taaskin oli rauhallinen matkaparkkipaikka.

Heh, otin Suomesta mukaamme ruisleipää ja sekös maistui hyvälle aamiaisella. Kotona en juurikaan syö leipää, mutta näin ulkomailla se maistuikin taivaalliselta ;)

Varsinaisen gourmet-aamiaisen jälkeen lähdimme ajamaan Jussin pitkäaikaisen asiakkaan luokse Hampurin laidalle. Olipahan hankala löytää sieltä Kartsalle parkkipaikka, joten jätimme sen "vähän" sakkopaikalle. Minä jäin koirien kanssa sillä välin vahtimaan torppaa.

Saksalaisten talojen katolla ei ole lumiongelmia. On senverran jyrkät, ettei lumi ehdi tuonne edes kasaantua.

Hampurista matkamme jatkui Bremenin suuntaan. Aamupäivällä oli moottoriteilläkin kova sumu, mutta se ei näyttänyt rallikuskeja hidastavan.

Siirryimme suosiolla pikkuteille, jossa rekkaliikennettäkään ei ollut kuin nimeksi. 

Seuraavassa etapissa Jussi kävi päivän toisella asiakastapaamisella. Minä keittelin meille sillä väliin ruokaa.

Jussin hoitaessa työasioita, meillä oli Keken kanssa jutustelutuokio ;)

Saksassa diesel on halvempaa kuin Suomessa; 1,259€/litra.

Maanantaina 17.12 tuli ajeltua 364 km Hampurista Dortmundiin. 

 Yöksi parkkeerattiin oikeeseen puskaan lentokentän kupeeseen.