Keskiviikko 25.7 - torstai 26.7.2018
Ajelimme Mlinistä Kroatian eteläisimpään kärkeen ja vietimme lähistön Molunat-kylän leirintäalueella aikaamme.
Mlinissä keskiviikko aamuna oli taasen aika pistää leiri nippuun ja lähteä etelää kohti. Keke odotti jo malttamattomana Möhkön liikkeelle lähtöä ;) Sehän rakastaa automatkailua.
Matkalla täytyi Möhkölle antaa menovettä. Dieselin hinta Kroatiassa on 1,32€/litra
Siinä se Montenegron raja olisi jo, mutta tällä kertaa meillä ei ole asiaa sinne puolelle. Käännymme siis oikealle Prevlakaan tutustumaan Kroatian eteläisimpään kärkeen.
Tie niemenkärkeen oli aika-ajoin kapea kasvuston peittämä ja toisinaan se kiemurteli kapeana rannan vieressä ilman kaiteita.
Kuskilta pääsi muutama ruma sana ajellessa tänne.
Matkan varrella oli nähtävissä vanhoja Jugoslavian armeijan kasarmeja.
Sekä raunioita rakennuksista, jonka juurella oli jonkinlainen laatta.
Kroatian eteläisin kärki, Prevlaka.
Kroatian sodan aikaisia rakennuksia löytyi kasvuston seasta.
Näitä karhunvatukoita kasvoi niemenkärjessä luonnonvaraisesti todella paljon. Minähän kahmin kaksin käsin kypsiä marjoja suuhuni...ja vielä olen hengissä.
Montenegron vuoret ja Herceg Novi-kaupunki siintää vastarannalla.
Tämän kauemmaksi emme tällä reissulla mene. Nyt olemme ajaneet 3206 km. Keskinopeus ollut huimat 55 km/h. Keskikulutus 9,6 l/100 km.
Ajoaikaa 58 tuntia.
Täältä siirrymme pohjoista kohti 16 km päähän Molunatin-kylään. Yöpaikaksi löysimme taaskin Park4night-ohjelman kautta leirintäalueen, Adriatic II.
Ensin meille näytettiin leirintäalueen "ei niin mukavaa" - takakulmasta paikkaa.
Mutta kun Jussi vaihtoi englanninkielen saksaan, alkoikin löytymään vapaapaikka ihan meren ääreltä. Hinta oli kuitenkin sama (4 aik. + asuntoauto + sähkö = 35€/vrk. Ei sitten sisällä lämmintä vettä suihkussa! Eikä sitä saa rahallakaan)
Kattona meillä oli viinirypäle- ja kiiviköynnöksiä.
Leirintäalueen ja rannan välissä oli kylätie, hiljainen sellainen. Paikallisbussi liikennöi kolmisen kertaa päivässä kylältä esim Dubrovnikin lentoasemalle.
Leirintäalueen pihassa kasvoi myös kauniita kukkasia, jotka houkuttelivat perhosia.
Toisin kuin viinirypäleköynnökset ärkäköitä ampiaisia. Tyttäreni sai käsivarteen pistoksen yhdeltä tälläiseltä. Nyt täytyy varoa, ettei pikkukippari ole niiden kohteena.
Lämmin tai suorastaan kuuma keli ajoi koko porukan veteen vilvoittelemaan.
Rannalla paikalliset pikkupojat olivat ottaneet mustekalan kiinni. Takaisin vapauteen päästyään, se sinkaisi kuin ohjus syvälle merelle päin.
Aikamoinen monsterikalakin oli rantautunut ;)
Molunat-kylä
Keskiviikkona matkasimme huimat 56 km.
Torstai 26.7.2018 oli pelkkä rantapäivä.
Koirien ulkoiluttamisen jälkeen vein pikkukipparin viereiseen leikkipuistoon. Paikalliset aina ihastelevat hänen paitaansa, joka on Kroatian jalkapallojoukkueen kapteenin Luka Modricin numerolla.
Toisinaan pikkukippari tykkäsi katsella maisemiakin
Yksi aamun ylikiva leikki oli pukukopin alta seurata Jussin jalkoja. Ja naurua piisas ;)
Tarkenemme hyvin. Onneksi Möhkössä on ilmastointi.
Molunat-kylän ranta
Torstaipäivän touhuiluja
Kylän ainut julkinen liikennöi ihan rantatietä myöden.
Vävy on tehnyt melkeinpä joka päivä lounaan ja jälkkärit siihen päälle. Olemme päässeet kyllä helpolla nämä viikot.
Torstai-illalle olimme ennakkoon varanneet pöydän rantaravintolasta.
Pikkukippari valitsi meille punaista kalaa, skorpionikalaa sekä jotan muuta, minkä nimeä emme tienneet.
Nuoriso valitsi mm kampasimpukoita. Annos oli kyllä kaunis.
Mutta ennen ruokailua, nostimme maljan kivalle yhteiselle lomalle. Ja huomaathan pikkukipparin oman juoman ;)
Molunat-kylä rauhoittuu entisestään, yöllä ollaan kuin huopatossutehtaalla.
Molunat-kylä sijatsee aika lähellä Montenegron rajaa.
Hyvää yötä. Perjantain vietämme vielä samassa paikassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti