Syys-lokakuun vaihteessa Turkin Alanyaan
Suora reilun 3 tunnin Finnairin lento Helsingistä Gazipasaan meni sutjakkaasti.
Hotellimme oli Sunprime C-Lounge, jonne sallittua vain täysikäiset majottautua. Se sijaitsi rauhallisella itäisellä rannalla Oban-alueella.
Huoneet olivat erittäin siistejä. Hotellin omistajapariskuntannasta vaimo on suomalainen.
Aamiaisen nautiskelimme joka aamu altaan ympäröimässä ravintolassa
Ensimmäiselle varsinaiselle Alanya-päivälle olimme ennakkoon varanneet sukelluskokeilun meressä.
Jussi kävi ison ryhmän mukana 10 metrin syvyydessä.
Minä ja Johanna tyydyttiin yhdeksän metrin syvyyteen.
Tosin mulla kesti tovi, ennenkuin uskalsin painua meren syvyyksiin. Otimme Johannan kanssa yksityissukelluksen oman oppaan kanssa. Oli kiva reissu!
Päivän päätteeksi ehdimme vielä pyörähtää Oban markkinoilla.
Jonka jälkeen maistui mahtava lihaisa testi-annos
Seuraavana päivänä ehdimme aamupäivän loikoilla auringossa, sillä pian...
...oli meidän vanhusten aika hypätä 700metrin korkeudesta tandemvarjoliito Alanyan rinteeltä
Kun releet ja kypärät oli tarkistettu, oli aikamme juosta ensin vuoren laelta tyhjyyteen...
Jussi nousi jopa 900 metrin korkeuteen.
Alla näkyy Kleopatraranta ja Kalekukkula.
Minä endin ensin laskeutua, joten olin haukkana kuvaamassa Jussin laskeutumista.
Pitihän tämäkin "uutuus" Alanyassa kokeilla.
Noin 10 minuutin vaijerihissimatka vei Kalekukkulan rinteelle, josta portaikkoa myöden pääsi ihan ylös kukkulalle.
Matkalle kukkulalle näimme hääparin kuvaukset.
Ja Kalella nautiskelimme perinteeksi tulleet tuorepuristetut appelsiinilasilliset.
Kleopatraranta Kalelta päin
Illaksi lähdimme kylille ihmettelee. Eikä aikaakaan, kun kapealla kujalla käveli vastaan sukulaismieheni. Aika hyvä tuuri. Olipa kiva tavata välillä Turkissakin Suomen sijaan.
Myöhemmälle illalle oli sovittu mummo-treffit, sillä tyttäreni anoppi ja appi olivat samaan aikaan Alanyassa.
Nopsaan saimme viikon Alanyassa kulumaan. Tänne on aina niin vaivatonta tulla.
Bye bye Alanya.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti